Rajalla-tiimi lähetti 15 kansanedustajalle kyselyn siitä, miten he toimivat ilmastokatastrofin torjumiseksi. Kansanedustajia valittiin kaksi kaikista isoimmista puolueista, ja viestit lähetettiin kullekin edustajalle henkilökohtaisesti. SDP sai vain yhden viestin, sillä Mikael Jungner oli vastannut jo aiemmin.
Pohjustimme kyselyä IPCC:n tuoreen raportin löydöksillä ja kysyimme: "Miten te suomalaisena kansanedustajana toimitte ilmastokatastrofin torjumiseksi?" Kerroimme julkaisevamme edustajien vastaukset Rajalla 2013 -blogissa.
Ensimmäiseen viestiimme saimme yhden vastauksen. Vasemmistoliiton Silvia Modig kirjoitti mm. näin:
"Mielestäni nyt ilmastonmuutos tiivistyy arktisen alueen tulevaisuuteen. Sitä voidaan pitää ihmiskunnan kohtalonkysymyksenä ilmastonmuutoksen suhteen. Jos haluamme voittaa taistelun ilmaston lämpenemistä vastaan on meidän hyväksyttävä ettemme voi hyödyntää valtaosaa arktisen fossiilisista varannoista.”
Myös loppuosa Modigin viestistä käsitteli arktisen alueen luonnonsuojelun tarpeellisuutta. Pidämme Modigin Arktis-huolia aiheellisina, mutta kansanedustaja ei varsinaisesti vastannut kysymykseemme siitä, kuinka hän toimii työssään ilmastokriisin torjumiseksi. Olemme myös eri mieltä siitä, että ilmastokysymys palautuisi tai pelkistyisi arktisen alueen tulevaisuuteen. Toisaalta yksikään toinen kansanedustaja ei vastannut ensimmäiseen viestiimme mitään.
Ensimmäisen muistutusviestin jälkeen Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto kirjoitti meille näin:
"Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on erittäin tärkeä tavoite, jonka puolesta toimin sekä kansanedustajana, että kaupunginvaltuutettuna.
Me vihreät pyrimme saamaan Suomelle ja Euroopan unionille mahdollisimman kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, joka samalla edesauttaisi globaalin ilmastosopimuksen syntymistä. Lisäksi haluamme päästä eroon nykyisistä ympäristölle haitallisista tuista, jotka vähentävät verokertymää ja tekevät ympäristön pilaamisesta kannattavampaa.”
Lisäksi Alanko-Kahiluoto korosti, että ilmastokriisin torjuminen ei saa lisätä eriarvoisuutta. Hän oli ainoa ensimmäisellä muistutuskierroksella herännyt kansanedustaja.
Lähetimme vielä kolmannen muistutuksen. Kirjeessämme luki "Hei! Olisiko teillä mahdollista vastata tähän? Mielestämme asia on tärkeä :)"
Vihreiden Oras Tynkkynen vastasi:
"Ongelma on se, että työskentelen ilmastoasioiden parissa päivittäin ja listaaminen on työlästä. Katsotaan, missä vaiheessa ehdin laatia koosteen."
Myöhemmin Tynkkynen palasi asiaan ja lähetti kieltämättä pitkän listan toimista, joita hän kansanedustajana tekee ilmastokriisin taltuttamiseksi. Tynkkynen on mm:
"[...] osallistunut 13:een YK:n ilmastokokoukseen Kioton kokouksesta lähtien, toiminut valtioneuvoston ilmastopoliittisena asiantuntijana, vastannut Vihreiden puolesta ilmastopolitiikkaa koskevien hallitusohjelman osien neuvottelemisesta kaksissa hallitusneuvotteluissa, toiminut kansainvälisestä ilmastopolitiikasta vastaavan eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajana ja kansallisesta ilmastopolitiikasta vastaavan talousvaliokunnan jäsenenä, istunut useiden ilmastonsuojelua käsittelevien tutkimus- ja muiden hankkeiden ohjausryhmissä sekä toiminut useana vuonna Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n raporttien asiantuntija-arvioijana.”
Näitä neljää vastausta lukuunottamatta yrityksemme herättää keskustelua Suomen ilmastopolitiikasta epäonnistui surkeasti. Jäimme pohtimaan, miksi juuri kukaan ei vastannut.
Ehkä kansanedustajilla oli kiire?
Varmasti. Tosin niin on meillä kaikilla muillakin. Ilmastonmuutoksen torjuminen on niin tärkeä asia, että huolestuneen kansalaisjoukon kysymykseen vastaamiseen olisi voinut löytyä hetki aikaa jossain kyselyn ja siitä lähetetyn kahden muistutusviestin lomassa.
Ehkä kaikilla edustajilla oli sama ongelma kuin Oras Tynkkysellä, joka kertoi, että toimii ilmastokatastrofin torjumiseksi päivittäin, ja koki kysymykseemme vastaamisen siksi hankalaksi?
Toivottavasti. Suomen ilmastopolitiikka kuitenkin arvioidaan kansainvälisessä vertailussa Euroopan 6. kehnoimmaksi. Suomi on sitoutunut pääosin luopumaan kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä. Ohjauskeinot kuitenkin puuttuvat ja kivihiilen käyttö Suomessa on lisääntynyt. Ympäristöministeriön mukaan ympäristölle haitallisia tukia myönnetään maassamme lähes kolme miljardia euroa vuosittain. Suomen vuonna 2013 julkaistut päästövähennystavoitteet eivät ole riittäviä maapallon lämpenemisen pysäyttämiseksi alle kahteen asteeseen.
Ehkä osa kansanedustajista keskittyy työssään muihin teemoihin?
Ilmastopolitiikka ei ole ympäristöpolitiikkaa, vaan se liittyy kaikkiin politiikan aloihin. Ilmastonmuutos aiheuttaa pakolaisvirtoja, konflikteja resursseista, uusia pohjoiseen leviäviä tauteja, myrskyjä, muutoksia energiankäyttöön ja talouteen. Jos ilmastonmuutos pääsee karkaamaan käsistä kohtaamme kriisejä, joita tiedeyhteisö ei enää pysty ennakoimaan. Jos joku kuvittelee ilmastonmuutoksen olevan pelkkä ympäristöasia, hänen kannattaisi jo herätä.
Ehkä kaikki tarpeellinen on jo sanottu muilla foorumeilla?
Hallitusohjelman mukaan hallitus on sitoutunut EU:n yhteiseen tavoitteeseen ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta kahteen asteeseen. Lisäksi hallituksen "päämääränä on kehittää Suomesta hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen, puhtaan teknologian ja kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijä". Kauniita sanoja – mutta tästä tavoitteesta ollaan todella kaukana.
Juhlallisia lupauksia riittää myös puolueiden omissa ohjelmissa. Esimerkiksi Keskustan puolueohjelmassa linjataan: "Suomen tulee olla aktiivinen toimija kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ja edelläkävijä kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tavoitteena on päästöneutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Sen saavuttaminen edellyttää radikaalia energiatehokkuuden paranemista, fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla sekä päästöjen leikkausta kaikilla yhteiskunnan aloilla."
Perussuomalaisia lukuunottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet vähentämään päästöjä tasolle, joka rajoittaa ilmaston lämpenemisen alle kahteen asteeseen.
Me kansalaiset emme kuitenkaan enää tyydy juhlapuheisiin. Missä ovat teot?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti